Kadonneen jäljillä? Tai kaukana siitä..

Se on kadonnut. Jotain mitä ennen syvästi odotin ja kaipasin on kadonnut. Miten jokin ennen niin tärkeä asia voikin tänä vuonna tuntua aivan yhdentekevältä, päivältä muiden joukossa? En ole valmis, en ole valmistunut enkä halukas viettämään sitä. En ainakaan nyt, en vielä. Ensin tarvitsen apua.

(kuva)

Hyvät lukijat, auttakaa tyttöä hädässä. Mun koko joulumieleni on kadonnut ihan kuin tuhka tuuleen. En halua ostaa lahjoja, en halua vastaanottaa lahjoja. En syödä kinkkua enkä pukeutua punaiseen. Mä olen aina ollut 100% jouluihminen, oon odottanut sitä jo pari kuukautta ennen kuin aihetta onkaan. Oon ostanu joululahjoja jo syksyn Hulluilta Päiviltä ja kirjoitellut joulupukille kilometrikirjeitä. Oon leiponut tähtitorttuja, paketoinut lahjoja ja tehnyt joulukortteja. Mut en tänä vuonna.

(kuva)

Tänä vuonna mulla ei ole mitään fiilistä kyseistä touhua kohtaan. Haluun hypätä koko juhlapyhän yli. Tai haluaisin, mutta jokin syvällä sydämessä muljahtaa kun ajattelekin että tekisin niin. Rakastan joulua. Tai rakastin. En mä oikeasti halua luopua siitä. Mä haluaisin sen vaan takaisin.

(kuva)

Mitä mä teen? Mistä löytyy joulutunnelmaa, mistä energiaa ja halua alkaa väkerrellä joulujuttuja? Mistä löytyy se sama rakkaus joulua kohtaan mitä oon aina ennen tuntenu? Auttakaa mua.

Joidenkin asioiden arvoa ei vaan voi mitata rahassa

Silloin kun jonkin asian tunnearvo on paljon suurempi kuin mitä sen rahallinen arvo olisi niin ei sitä vaan tule välitettyä mistään typeristä pikkujutuista.



Sitä ei välitä purkautuneista langanpätkistä, väärän värisestä langasta tai erimittaisesta vetoketjusta. Kaikki tällaiset mitättömät pikkujutut katoavat mielestä ja niille tulee sokeiksi. Voin rehellisesti ottaen sanoa, että millään vaatekappaleella, asusteella tai korulla ei ole ikinä ollut minulle yhtä suurta tunnearvoa kuin mitä tällä hameella on. Ei millään, ikinä.

Tän hameen upeus ei johdu siitä, että se olisi jonkun kuuluisan suunnittelijan luomus, ei satojen eurojen hinnasta eikä mielettömästä viimeistelystä. Tämän hameen upeus johtuu sen tärkeydestä, sen tunnearvosta. Ja siitä syystä esittelen tämän hameen suuremmalla määrällä ylpeyttä kuin mitä olen ikinä esitellyt täällä blogissa yhtään mitään.

Hame: Made by pikkusisko

Se on täydellinen. Se on täydellisen kokoinen, täydellisen mallinen ja täydellisen värinen. Se on ihanasti muotoiltu ja se on tehty ajatellen juuri minua. Sen tekemiseen on nähty aikaa, vaivaa ja kärsivällisyyttä. Se on minun, minulle. Se on tehty pyytämättä, lahjaksi ilman syytä juhlaan. Sen on tehnyt pikkusiskoni, ikää viisitoista vuotta ja sydäntä enemmän kuin kellään muulla.

Mikään muu vaatekappale ei saa aikaan sellaista tunnetta että tekisi mieli itkeä onnesta. Tämä saa. En ikinä, ikinä luovu tästä. Ja kannan tätä ylläni tuntien itseni upeammaksi kuin mitä tuntisin iltapuvussa, langanpätkistä huolimatta.

Ilman ei pärjää

Olen nainen. Naiset tarvitsevat tasaisin väliajoin vaatekaappiinsa täydennystä. Syitä on monia ja ne kaikki ovat vedenkestäviä ja yhtä hyviä. Tällä hetkellä minä TARVITSEN..

Lumi

Keltaisen Lumi XL laukun. Mahduttaisin sinne koko elämäni ja olisin vähintään yhtä cool kuin kuvan malli. Mitä muuta nainen voi tarvitse kuin itsensä kokoisen keltaisen laukun? No niinpä, vaikka mitä.

Ellos

Kuten vaikka siniset mokkaiset ylipolvensaappaat. Ei, tämä nainen ei tarvitse mustia versioita näistä saappaista verukkeella "helpommin yhdisteltävissä". Tämä nainen tarvitsee siniset ihanuussaappaat, jotta voisi tuskailla lopun vaatevarastonsa riittämättömyyden kanssa ja ostaa lopulta uuden sinisen laukun ylipolvensaappaiden pariksi ja hykerrellä ilosta.

H&M

Paljettihiuspannan tärkeyttä ja tarpeellisuutta ei pitäisi edes joutua selittelemään, mutta ehkä sanon silti muutaman sanan. Miten ihmeessä voisin pärjätä ilman tätä ja miten ihmeessä tämä panta voisi pärjätä ilman minua KUN vaatekaapissani jo majailevat paljettiset legginssit, bleiseri, baskeri ja rintarusetti? En halua että panta tuntee oloaan ulkopuoliseksi ja siksi minun tarvitsee kotiuttaa se. Olisin vain hyvä ihminen.

H&M

Nahkamekon tarvitsen siitä syystä että se on järkkyhalpa. Ja ihana. Ja just ihanan hankala yhdisteltävä. Kaipaan haasteita. Kaipaan nahkamekkoa. Ainakin jos se maksaa kaksikymppiä.

Mitä lukijakuntani naiset "tarvitsevat" tällä hetkellä?

Mäts mäts mäts

Mä olen muistaakseni johonkin faktapostaukseen joskus kirjoittanut kuinka rakastan vaatteiden ja asusteiden "mätsäystä". Korvakorut on hauska yhdistää paidan printin mukaan saman sävyiseksi ja muuta sellaista. Mä en kuitenkaan ikinä, ikinä ole ostanu yhtäkään vaatekappaletta enkä asustetta sen perusteella et se mätsäis nyt täydellisesti yhteen jonkun jo garderoobiini ennestään kuuluneen yksilön kanssa. Siksi onkin aika hauskaa että multa löytyy enemmän kuin muutaman täydellinen mätsipariskunta. Tässä hauskimpia:

Laukku: KappAhl
Kengät: Ellos

Tuo laukku on yksi uusimmista ostoksista, olen vaan unohtanut esitellä sen. Maksoi NELJÄ EUROA KappAhlin "puolet pois alehinnoista" päivillä. Ja koska omistan täydellisesti sen kanssa yhteen sopivat Uggit voin vielä vähän aikaa himmata konjakkisaappaiden ostoa. Vähän aikaa.

Hattu: Kirppis
Sukkahousut: H&M

Mummohattu, musta mekko ja vihreät sukkahousut on kertakaikkiaan niin söpö yhdistelmä maahismaisuutta, mummelifiilistä ja hippihenkeä et nää on kyllä täysin perfect couple.

Bleiseri: H&M
Nilkkurit: H&M

Toinen näistä on siis ostettu keväällä ja toiset syksyllä unohtaen samalla että toinen näistä on edes olemassa. Oli hauska huomata kun etsin vaatekaapista ihan mitä tahansa mikä sopisi yhteen noiden kenkien kanssa nii tää bleiseri melkein hyppäs mun syliin. Haluisin aina vaan yhdistää nää keskenään enkä minkään mun kanssa ikinä.

Korkkarit: Andiamo
Vyö: ?

Tätä yhdistelmää oon hyödyntäny useita kymmeniä kertoja. Pinkki on mun suosikki asunpiristysväreistä ja siks nää eksyykin (ainakin sillon ku celciukset riittää) päälle aivan liian usein. Kuljin varmaan puolet koko kesästä näissä samoissa asusteissa enkä kokenut pienintäkään kyllästymisen tunnetta.

Laukku: H&M
Sandaalit: H&M

Nää näkyy yhdessä tässä postauksessa, vaikkakin huonosti. Noi on varmaan tehty samasta materiaalistakin niin täydelliset kaksoset ne on. Kultaiset yksityiskohdat ja kiiltävä materiaali molemmissa saa nää näyttämään törkeen kivoilta kimpassa.

Rintakukka: Mummun tekemä
Korvikset: Blogiystävälahja

Kolmanneksi pyöräksi tähän yhdistelmään voisi vielä lisätä leijonankeltaiset sukkahousut, mutta se menisi sitten ehkä jo vähän överiksi. Pikkuiset asusteet henkii värin lisäksi vielä samaa henkeäkin, jotenkin tulee mieleen mummulan vintti ja sen tunnelma. Sellainen vanhanaikainen ja hämyinen.

Paita: H&M
Korkkarit: Huuto.net

Itkin ensin verta kun tajusin noiden korkkareiden olevan kaikkea muuta kuin sähkönsiniset (huuto.netissä ollut kuva ei IHAN vastannut todellisuutta). Onneksi sitten kuitenkin paitakasasta paljastui ikuisuuksia vanha pitkähihainen, jonka värisävy on just eikä melkein sama. Aina ei kannata laittaa kiertoon juttuja, jotka ei ihan sillä hetkellä sovi yhteen minkään kanssa. Muuten olis jääneet korkkarit ilman paria.

Seuraavaksi voisin ottaa tavoitteeksi löytää parin harmaille nilkkurilleni. Harmaa baskeri voisi olla juuri se mitä ne seurakseen kaipaavat, tai sitten harmaa paksu kaulauhuivi. Myös eräs tummanpunainen upeuslaukku on ilman vastapuolta, mutta en vielä ole keksinyt mitään muuta sen väristä jota tällä hetkellä erityisen kovasti tahtoisin omistaa.

Suosikkipariskuntanne? Entä löytyykö teiltä samanlaisia sydänkäpysiä?

Logopedia - miten sitä pääsee opiskelemaan?

Nyt seuraa siis jatkoa logopediapostaussarjalle. Ensimmäisessä osassa kerroin mitä logopedia on ja nyt kerron..

Miten sitä pääsee opiskelemaan?

Kuvituksena mun askartelemaa artikulaatioterapiamateriaalia. Miten niin terapeutti nauttii enemmän kuin lapsi..

R-alkuisia sanoja kuvina. Muistipeliksi, pussista nostettavaksi, lautapelin tehtäväksi jne.

Logopediaa voi tällä hetkellä opiskella Turun, Helsingin, Oulun ja Tampereen yliopistoissa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa. Pääsykoekäytäntö on muuttunut sen jälkeen kun mä pääsin sisälle (2008) mut kerron nyt sen verran mitä tiedän tästä uudesta tavasta. Ja muut viisaat logopedit tulkaa ihmeessä oikaisemaan jos puhun läpiä päähäni. Kaikki tietoni perustuu siis Turun pääsykoekäytäntöön, muiden kaupunkien jutuista en tiedä valitettavasti mitään.

Kalenteri, josta lapsi voi seurata montako terapiakertaa on jäljellä. Joka tunnin jälkeen luukusta saa tarran.

Pääsykokeessa on siis kaksi osiota: kirjallinen ja suullinen. Kirjalliseen kokeeseen pääsee osallistumaan kaikki halukkaat ja siihen on luettavana kaksi pääsykoekirjaa. Viime vuonna "Ihmisen fysiologia&anatomia" sekä "Kommunikoinnin häiriöt – syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita". Kirjallinen koe on sama kaikissa neljässä suomenkielisessä yliopistossa (Åbossa on vissiin sitten oma) ja viime keväänä se oli rasti ruutuun- tyyppinen. Eli ei mitään esseitä vaan rasti oikean vastauksen kohdalle. Pikkuasioiden muistaminen oli siis ilmeisesti olennaisempaa kuin suurien linjojen hahmottaminen mikä mun mielestä on ihan pelleä.

Näitä en sentään itse askarrellut, äiti osti lahjaksi. Kauppaleikkivermeet + kuvat kaikista ruuista kolmena kappaleena.

Kirjallisesta osuudesta jatkoon pääsee sitten 20 parasta. Pääsykokeen 2. vaihe on suullinen, johon kuuluu kaks osaa. Ensimmäinen on sellanen kuuntelukoe, jossa testataan kuuleeko hakija äänteiden eroja (kesto, korkeus, voimakkuus jne.) Toinen osuus on haastattelu, jossa meillä proffat kyseli kaikkia peruskysymyksiä ("miksi juuri logopedia", "mitä puheterapeutit tekee työkseen", "minkälaista kuvittelet opiskelun/työn olevan" jne.) sekä testasivat hakijan äänenkäyttöä. Meidän ääntä testattiin ainakin niin, että jouduttiin puhumaan nopeasti, voimakkaimmalla mahdollisella äänellä ja toistamaan mitä haastattelija sanoi. Voi olla että nyt on jo eri juttuja ja yliopistoittain varmaan vaihtelee noi käytännöt.

D-kielipeli. Nopeasti toistettuna d saattaa vahingossa tärähtää eli muuttua r-mäiseksi.

Lukiossa kannattaa panostaa ihmisen biologiaan ja psykologiaan. Mun mielestä siis. Pääsykoekirjat kannattaa lukea HYVINHYVINHYVIN, kun ne kerta on ilmeisesti pakko opetella melkeinpä ulkoa. Haastattelua ei kantsii jännittää, kunhan miettii vähän vastauksia etukäteen. Ja ainakin Turussa proffat ja lehtorit on sairaan mukavia ihmisiä ja saivat sen tilanteen jo omalla olemuksellaan rennoksi.

Pelle, josta voi laittaa sormet läpi jaloiksi sekä pyöreitä tärykolikoita.

Kysyttävää? :)

Ja värikästä sen olla pitää

Tässä siis ne eilisen shoppailusreissun vaatteet. En ymmärrä mikä tota kameraa taas vaivaa kun näistä kuvista tulee tällaista kamalaa pikselimössöä? Johtuneeko huonosta valaistuksesta vai mistä ihmeestä, en tajua. Rasittavaa.

Kuvasin pitkästä aikaa ulkovaatteetkin kun ne oli niin kivan pirteät:

Takki: Ellos
Reppu: Lindex
Baskeri: ?
Hanskat: Kirppis

Musta on hauska bussilla kulkiessa katsella kadulla kulkevia ihmisiä, mut on ikävää huomata kuinka mustaharmaaruskeavalkoiseen Suomen kansa pukeutuu. Syksy on harmaata aikaa muutenkin ja mä ainakin saan pikkuisen piristystä värikkäistä ulkovaatteista. Mummot ja pikkulapset pukeutuu mun mielestä ehkä kivoimmin kaikista ihmisistä. Ne ainakin käyttää värejä.

Sisävaatteissakin mentiin suht värikkäällä linjalla:

Poolo: H&M
Hame: Gina Tricot
Kaulakoru: Blogivoitto
Baskeri: ?

Kokelin yhdistää kaksi ihan ääripään vaatetta toisiinsa ja mun mielestä poolo ja minihame pelaa hyvin yhteen. Paita peittää ylhäältä niin paljon kuin mahdollista ja hame taas paljastaa niin paljon kuin siveellistä on. Ei tule yhtään liian hutsumainen tai biletysolo kun minarin kanssa pitää noinkin arkista vaatetta kuin harmaata pooloa. Seuraavaksi kokeilen minihameen yhdistämistä johonkin isoon neuleeseen, epäilen että sekin vois toimia aika herkusti..

Miten muut taistelee syystalven harmautta vastaan? Vinkkejä kehiin!

-20% kaverinaan -30%

Heipat! Oli aivan superhauska risteily, vaikka kyllä mä sen oikeastaan etukäteen tiesinkin. Porukka huippua, juomapeli huippua, buffettiähky huippua, tanssimusa hanurista. Matkalaukun mukana maihin saapui mun seurassa 18 pulloa smirnoff icea, parit karkkipussit ja pähkinöitä. Kyllä tytön kelpaa.

Koko tää viikko on ollu ihan sairaan rankkaa (laivaristeilyä lukuunottamatta, tai no oliha seki väsymyksen määrä huomioonottaen). Oon joka päivä tehny koulujuttuja ~09.00-18.00 ja kaikki tää siis kodin ulkopuolella. Rättipoikkiväsymyksestä johtuen päätin että nyt piru vieköön palkitsen itseäni pienellä shoppailureissulla. Mitään muuta kuin hengissä selviämistä en ole viikon aikana saavuttanut mutta kyllä mä silti shoppailuni ansaitsin.

Mukana menossa H&M:n -20% ja Lindexin -30% lärpäkkeet. Lindexiltä lähdin katsomaan yksiä mieltä kutkuttaneita legginssejä. Tsekkailin näitä jo Porin Lindexiltä mutta nyt ne lähti oikein mukaan asti. Tanelin mielestä näytän näissä karhunpennulta.

Legginssit: Lindex 17,95e, alennuslipukkeella ~12e

Samettilegginssit! Tai velourlegginssit kuten myyjä koitti mua sivistää.. Kuva on ihan karmee mutku ei tota pintaa saanu mitenkää muute esille ku valottamalla kuvan iha ylipiloille. Nää on varmasti ihan superhyperlämpimät ja kaiken lisäks tosi hauskan näköset. Nyt mulla on jo paljettileggarit, wetlook-leggarit ja samettileggarit. Mitähän seuraavaksi.. :)

H&M:ltä tavoitteena oli löytää joku kiva mekko kun mekkouutuksia oli sinne tulvinut niin hirveesti. Ensi viikolla on Tanelin siskon vauvan ristiäiset ja halusin jonkun kivan koltun sinne. Ja oikeastaan muutenkin. Näitä kahta sovitin mutta en ostanut:

Tanelin mielestä tän yläosa näytti ihan alusvaatteelta.. Olisin kuitenki ottanu tän ellen olis löytäny sitä kivempaa.


Tää taas oli ihanuudestaan huolimatta vähän liian avokaula-aukkoinen ristiäisiin.

Ja tämä täydellisyys päätyi kotiin asti:

Mekko: H&M, 29,90e, alennuslipukkeella ~24e

Ostin hei kukkamekon marraskuussa! Toi mekko oikeen huutaa sitä, kuinka sitä ei ole tehty pidettäväksi ristiäisissä, lumisateessa eikä pimeänä vuodenaikana. Mut ehkä just siks mä sen valitsin. Se on niin epätodennäköinen vaihtoehto et se on jo upee.

Mekon lisäksi ostin H&M:ltä vielä tämän neuleen:

Neule: H&M, 9e

Ei tosta kuvasta paljon selvää saa, mutta yritän selittää. Neule oli siis alennuksessa ja on kokoa 40. Ison koon ansiosta tota voi pitää sukkisten kanssa eikä vilauttelua tarvii pelätä (oikeesti, ei toi oo noin lyhyt ku tossa kuvassa, oon rutannu sen jotenki myttyyn). Materiaali on reikämäistä ja vaatii alleen topin. Tycker om!

Laitan päivän asun tulemaan vasta huomenna niin ei tästä tule niin pitkää postausta.

Voiko kukkamekossa mielestäsi mennä ristiäisiin marraskuussa? Meikä ainakin menee!

Hiiuli hei. Huolta nyt ei. Bloggaaja näin käy merta päin.

Lähden tässä muutaman tunnin päästä risteilemään muiden Turun yliopiston logopedian opiskelijoiden kanssa. Laivana on joku Viking Linen paatti ja takaisin ollaan huomen illalla. Viime vuonna olin samaisella "pikkujoulu"risteilyllä tällaisessa asussa:

Mekko: Gina Tricot
Kukka: H&M

Voi hitsi mulla oli pitkä tukka vuosi sitten. Tylsä se oli, mut ihan sairaan kivan mittanen. Ja hyväkuntonen.

Yksinkertaisella linjalla mentiin siis ja asu toimikin hyvin kello 02.00 asti. Sitten iski mieletön tanssimisvimma ja pitkähihaisella poolomekolla tanssiminen tuntu kyllä pikkasen pölöltä. Lisäks kenkien korko oli liian korkea, jalat kipeyty eikä tanssimisesta meinannu senkään takia tulla mitään.

Virheistä kuuluu oppia, joten tänä vuonna lähden kyntämään merta näissä vetimissä:

Hame: Gina Tricot
T-paita: H&M
Vyö: H&M
Legginssit: H&M
Kengät: Kirppis

Yllättävä epävärikästä mulle, mutta näin tää asu toimi parhaiten. Yritin yhdistää tähän myös pinkkejä kenkiä, sinistä paljettirusettia ja vaaleanpunaista rintakukkaa mut mikään ei toiminu yhtä hyvin ku asu ilman niitä. Kenkien korot on matalat, paita avonainen&lyhythihainen, hameen mitta optimaalisin tälläselle kääpiölle. Tosin näytän kyllä tässäkin asussa ihan pikkutytöltä mut en jaksa välittää. Ihan kiva olla 13-vuotias ernu aina välillä.

Onko joku lukenu mun blogia niin pitkään että muistaa ton ekan asun? Entä miten toimii tämän vuotinen versio?

Ja taas mennään

Noniin nyt vihdoin ja viimein ollaan samassa paikassa sekä mä (terveenä) että toimiva tietokone. Blogitauko on tuntunu pieneltä ikuisuudelta ja oonkin ihan tohkeissani ku pääsen taas postailemaan. Muiden blogeja oon koittanu tässä välissä lueskella mut sekin on menny vähän nihkeesti. Mut nyt voinkin sitten taas addiktoitua tähän touhuun oikeen kunnolla!

Tai no miten sen addiktoitumisen voi ottaa, kun huomenna pitää olla koulussa 8.00-18.00, ylihuomenna lähden laivalle ja viikonloppuna luultavasti Helsinkiin. Menoa piisaa mut onneks piisaa puhtiakin sen typerän sairastamisen jälkeen.

Tässä koneessa ei muuten sitten ole mitään kuvanmuokkausohjelmaa joten Flickrin muokkausmahdollisuuksilla mennään. Tämän päivän asua on vahvasti inspiroinut tässä postauksessa ollut looklet-asu:

Perusneule: Kirppis
Punainen hame: Kirppis
Vyö: H&M
Keltaiset sukkikset: Seppälä
Pilkkusukkikset: H&M
Rintakukka: Mummulta
Kengät: Kirppis

Kiitoskiitoskiitos Wilhoodille pallosukkahousuvinkistä. Porin H&M:ssä oli vielä nää yhdet jäljellä ja voitte vaan kuvitella miten innoissani hihittelin loppupäivän ku noi löyty ostoskassista. Ne tuo ihan uutta eloa vanhoihin tylsiin yksivärisiin sukkahousuihin ja olo on niiden kanssa jotenki paljon naisellisempi.

Hame on vähän tylsempi versio looklethameesta, mut punaista sen olla piti! Enpä muuten ennen tätä asua tiennytkään miten hyvin punainen ja leijonankeltainen natsaa yhteen. Ehdottomasti uusinnan arvoinen kokeilu.

Loppukysymystuotantolinja on tällä hetkellä vähän tukossa, joten heitetään ilmaan vaan että: It´s nice to be back!

Köhköh kuuluu niin musta kuin kannettavastakin

Hei kaikki, pitkästä aikaa.. Nyt kävi siis niin, että olin kipeä koko viime viikon. Kipeänä olis ollu enemmän ku paljon aikaa kirjoitella blogiin kaikkia kivoja juttuja mut tiettekö mitä kävi? Meidän tietokone sano sopimuksensa irti! Se ei tiistaista lähtien ole käynnistynyt ollenkaan. Ja koska olen ollut kipeä, en ole päässyt edes kouluun tietokoneen äärelle ilmoittamaan itsestäni.

Bloggaamattomuus harmittaa, blogien lukemattomuus harmittaa. Palailen nettimaailmaan kuitenkin ehkä jo tänään, jos saadaan varakannettava käyttöön. Blogimaailmaan palailen niin pian kuin mahdollista. Odotelkaa siis vielä hetki..

Yellow submarine. Or not.

Ja lisää haasteita pukkaa! Katarimaria haastoi mut hauskaan pikku haasteeseen, jonka ohjeet kuuluivat näin: "Tahtoisin tietää, mitä keltaista (tai oranssia) löytyy Roosan.. jne. kotoa, vai löytyykö yhtikäs mitään?".

Oranssia ei ollut mun mielestä about yhtään joten päädyin keltaiseen. Ei sitäkään liioiksi kämpästämme löydy, sillä täällä vallitsevina ovat lähinnä sinisen eri sävyt, musta, vihreä ja uudet ihanat punaiset verhot. Mutta tällaisia keltaisia juttuja löysin:

Löysin meidän ulko-oven! Mun mielestä yo-kylän yks hassuimpia puolia on just nää eriväriset ovet. Ei mitään tylsiä valkoisia vaan tämmösiä hauskoja, persoonallisia ja erilaisia.


Toi tyyppi tossa vasemmalla on nimeltään Kaveri. Se on joululahja parin-kolmen vuoden takaa ja se on kiva. Se pitää hauskaa ääntä, mm. kiljuu jos sitä ei huomioi. Kalju vähän paistaa jo ku vesi on haihtunu pois. Oikealla on sitten yksi kolmesta tuparilahjakynttilästä. Ja ei Lassi, me ei polteta näitä ikinä.

Nää te ootte nähy sata kertaa mutta kerta kiellon päälle. Keltaiset unelmasynttärilahjat Tanelilta on Andiamosta ja yhdet herkuimmista kengistä mitä mulla on.


Kuka muka on sanonut ettei yliopisto-opiskelijalla saisi olla eväsboksia? Mulla ainakin on ja se on ylikiva. Se on keltainen ja pilkullinen ja maksoi kirppiksellä 20 senttiä. Sinne mahtuu hyvin omena, banaani, juotava jogurtti, leivät ja purkkaa. Ei mee leivät muussiks eikä vahingossa auennut jogurtti suttaa koko laukun sisältöä. Ja lisäks tulee olo niinku olis taas ala-asteella ja sehän on vaan kivaa.

Mä en oikeen tiedä mikä tää kaveri on olevinaan, se asustaa meidän keittiössä eikä sitä ikinä käytetä. Perunaharja? Ei meillä syödä ikinä perunoita. Mut ei tota voi poiskaan heittää ku hei se asuu meidän keittiössä enkä haluu tehdä siitä koditonta. On aika hauska kuvitella miten se liikuskelee yöllä pitkin tiskipöytää ja nakertelee leivänmuruja.

Nää tyypit taas asuu meidän olkkarissa. Ne on kotoisin Maskun Koti-kaupasta ja on viihtyneet meillä nyt about vuoden. Ne on oikeesti lastenhuoneen tauluja, mut onneks mä on niin lapsenomainen et sain adoptoida noi ilman sitä lapselle omistettua huonettakin. Ja noilla molemmille on vaan kolme jalkaa joten säälinki niitä pikkusen.

Haastan Moderndayhippien kertomaan mitä vihreää teidän kotoa löytyy!

Sisustaako muut yhtä "aikuismaisesti" kuin mä? ;)

Looklet

Olen tämän postauksen julkaisuaikoihin Tampereella viettämässä hauskaa viikonloppua kavereiden kanssa joita nään aivan liian harvoin. Lauantaina tai sunnuntaina takaisin. Viettäkää tekin hauska viikonloppu!

Blogikaimani Roosa haastoi minut Looklet-haasteeseen jonka ohjeet kuuluivat näin:

* Rakenna kolme omantyylistäsi asukokonaisuutta osoitteessa http://looklet.com
* Julkaise ainakin front-kuvat päivän asu-tyyliin blogissasi.
* Kerro samalla suosikkijuttusi asusta.
* Haasta!

En ollut ennen kuullutkaan kyseisestä sivustosta ja nyt täytyy sano et paljosta oon jääny paitsi! Tuohan on ihan mieletön inspiraatio lähde, nyt jo haluan haalia vaatekaappiini ohuet pilkkusukkahousut. Kohta huomaatte miksi.

Ensimmäiseksi asu jossa mut voisi ihan hyvin nähdä käppäilemässä kaupungilla (kesällä, tottakai). Ylisöpö ruutumekko menee kyllä suosikiksi tässä asussa ja parhain juttu siinä on ehkä noi mustat napit. Ne ryhdittää mekkoa ja tekee siitä vielä astetta mielenkiintoisemman. Ja pitihän sitä nyt baskeri laittaa, mun lempilätsä kaikista päähän tungettavista jutuista.

Kakkosasuun halusin nimenomaan housut, sillä mä en pahemmin käytä niitä ja haluan lisää vinkkejä niiden mielenkiintoiseen yhdistelemiseen. Multa itseasiassa löytyykin vaatekaapista kaikkien noiden vaatteiden&asusteiden kaksoskappaleet ja voisin ihan hyvin toteuttaa tämän asun. Suosikeiksi kohoavat tietysti värikkäät asusteet. Ilman niitä toi asu oli tylsääkin tylsempi.

Tää kolmas on mun suosikki näistä kolmesta, katsokaa nyt kuinka kiva se on! Se on värikäs, siinä on mielenkiintosia yksityiskohtia ja mustaa väriä rauhoittamassa. Paidan olkapäät, sukkahousujen pilkut ja punainen hattu on ihan parhautta. Suosikkini on kuitenkin nuo sukkikset (kahdet siis päällekkäin, keltaiset&pilkulliset) josta aionkin ammentaa inspiraatiota. Siksipä kysynkin teiltä..

..ootteko nähneet missään läpinäkyviä pilkkusukkahousuja?

Haaste lähtee eteenpäin Kaksi yhden hinnalla- blogin Riikalle&Jennalle, haluaisin siis nädä molemmilta kolme asua!