torstai 16. joulukuuta 2010

Viime päivät


Olen viime päivät tehnyt vaikka mitä ja toisaalta ollut tekemättä vaikka mitä. Olen..

 

..viettänyt liikaa aikaa sohvan nurkassa pähkinäkipon kanssa.

..tutkitut läpi kasan luentomonisteita ja oksentanut tietoni tenttipaperille.

..kirjoitellut viimeisiä sanoja harjoitusaineeseen, jonka kirjoittamiseen näin aivan liikaa vaivaa.

..pohdiskellut rooleja. Voin olla enemmän kuin vain yhdenlainen. Voin olla vähemmän, enemmän, siltä väliltä.

..löytänyt uudestaan yläasteella ostetut nilkkurit, jotka on parhaat kengät talvikävelyyn. Parhaat ikinä.

..tajunnut, että joulu on kohta. Ollut tämän johdosta sekä turhautunut, stressaantunut, hämmentynyt, huojentunut että iloinen.

..yrittänyt luoda itselleni uutta banneria ja turhautunut prosessiin satakymmenentuhatta kertaa. En osaa, en vaan osaa.

tumblr_lam43bSFwO1qbnk2jo1_500_large


Viimeisestä kommentista johtuen olen ajatellut myös kilpailun järjestämistä tänne blogin puolelle. Siksi kyselisinkin nyt, että olisiko lukijoissa mahdollisesti innokkaita bannerinväsäilijöitä? Palkinnoksi / palkkioksi olin ajattelut lahjakorttia vaatekauppaan. Tämä olisi vähän niin kuin palvelun ostamista, jota ennen suoritetaan kilpailutus. Joten miltä bannerikilpailu kuulostaisi? Tarvitsen oikeasti apua, katsokaa nyt tuota onnetonta tekstinräpellystä mikä bannerin paikalla nyt on.

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Erään päivän ilta


Meinasin eilen myöhästyä tukiviittomakurssilta, vaikka lähdin kotoa aivan liian aikaisin. En selvästi valinnut kävelyreittiäni viisaasti, sillä Aurajoen kohdalla vauhtini hidastui huomattavasti.

Turun kauneudella taisi olla jotain tekemistä asian kanssa..

IMG_2265

 

 

IMG_2278

 

IMG_2290

 

IMG_2293

 

 

IMG_2292

 

Aina välillä pääsee unohtumaan se, kuinka viehättävässä kaupungissa oikeasti asunkaan. Ja kuinka se ärsyttävä, pyöräilyä haittaava lumi onkin maisemaa huimasti kaunistava elementti. Oi Turku <3

tiistai 7. joulukuuta 2010

Too much? Hell no!


Meidän makkari on selkeesti liian pimeä, kun keskellä päivää valoisalla ajallakaan ei saa hyviä kuvia..

Pukeuduin pitkästä aikaa itselleni aivan uuteen väriyhdistelmään. Unohdan innovatiivisuuteni värien yhdistelyn saralla aina välillä ja pukeudun pelkkiin tuttuihin ja turvallisiin yhdistelmiin. Oikeasti suurinta pukeutumisiloa mulle tuo juuri värien käyttö, kuten varmaan blogia pidempään lukeneille on jo käynyt harvinaisen selväksi :) Rakastan yhdistellä pukeutumisessani juuri sellaisia värejä, joiden ei ikimaailmassa uskoisi toimivan yhdessä. Kuten vaikka vaaleanpunaista ja pinkkiä.

IMG_2259

 

Kun hurjat värikokeilut ympäröi pelastavalla ja tutulla mustalla ei mikään ole too much. Ei edes hempeä vaaleanpunainen ja kylmä pinkki samaan asuun yhdistettynä. Mukaan vielä hopeisia koruja ja värimaailma on valmis. Ah, pitäisi oikeasti tehdä tätä väriyhdistelyä paaaaaljon paljon useammin! Seuraavaksi voisin yhdistellä vaikka sinisen eri värisävyjä..

 

IMG_2262

IMG_2260

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

“Se on varmaan mun vaimon käsi”

 

Olin eilen elämäni ensimmäisen (muistettavan) kerran teatterissa. Joskus muistan käyneeni Liisa ihmemaassa -esityksessä, mutta en tosiaan tiedä oliko se teatteria. Eilinen ehdottomasti oli, ja vieläpä loistavaa sellaista.

IMG_2232

 

Käytiin siis opiskelijaporukassa katsomassa Turun kaupunginteatterilla näytelmä Mies joka luuli vaimoaan hatuksi. Näytelmä perustuu Oliver Sacksin samannimiseen kirjaan, joka päättyi nyt kyllä luettavien listalle. Esitys koostui 22:sta pienoisnäytelmästä, jotka kertoivat erilaisia neurologisia sairauksia (mm. autismia, tourettea sekä afasiaa) sairastavien ihmisten potilaskertomuksista. Näytelmä sai  takaraivossa syntymään ajatuksia normaaliuden määritelmästä, lääkärien ammattikuvasta sekä siitä, milloin ja miksi kuntoutusta tulee antaa. Loistava pätkä katsottavasti muillekin kuin alan ammattilaisille, suosittelen!

 

IMG_2211

Olin aina jotenkin kuvitellut, että teatteriin mennessä asiaan kuuluu “fiini” pukeutuminen. Panostinkin siis vaatteisiini kunnolla (kuten toisaalta aina..) ja olin oikeasti vähemmistönä muita teatterivieraita katsoessa. En arvostele muiden ihmisten pukeutumista, jokainen saa pukeutua niin kuin hyvältä tuntuu. Tunsin siis itseni "vääränlaiseksi”, en paremmaksi, paljettileggareissa, juhlavassa mekossa ja huulipunassa. Muilla kun oli päällä farkkuja ja villapaitoja. Olin siis ilmeisesti käsittänyt hiljaisen pukukoodin ihan väärin..  Onneksi olen tottunut olemaan ylipukeutunut joka paikassa, en siis tuntenut oloani ihan hirvittävän epämukavaksi.

Kengiksi olisin tahtonut valita korkeakorkoisemmat nilkkurit, mutta vallitseva sää pakotti tyytymään matalakorkoisiin. Vallitseva sää pakotti minut myös pysähtelemään useasti matkalla teatterilta kotiin, lumi on kaunista.

IMG_2231

 

IMG_2221

 

IMG_2226

perjantai 3. joulukuuta 2010

Olipa kerran

 

Yksinkertainenkin voi olla erikoista. Sen oppi eräs harmaa vaatekappale joulukuun alkupäivinä. Vaate päätti kuorruttaa itsensä asusteilla.

 

IMG_2170

 

Tavallinen, tylsä, harmaa paitamekkoasia sai kaverikseen paljettilegginsit, vyötärövyön ja suuren kaulakorun eikä enää ollutkaan plaah. Sen pituinen se.


IMG_2177

torstai 2. joulukuuta 2010

Rohkeus talvikuntoon


Olin tänään ensimmäisiä kertoja rohkea lumen tulon jälkeen ja hyppäsin jälleen pyörän selkään. Alkutalvet oon aina ihan pelko pyllyssä ku tulee lunta ja pyöräily vaikeutuu. Sitten kyllästyn kävelemiseen. Talvella polkeminen ei siis ole mun suosikkijuttuja, mutta ei ole myöskään se että pitäisi kävellä joka paikkaan. Lisäksi mä tuppaan kaatumaan helpommin kävellen kuin pyörällä :D

Oikeestileikisti suurin syy, miksi pyöräilen kesät talvet on kengät. Kenkävalikoima laajenee huimasti kun uskaltaa pyöräillä lumesta huolimatta. Näin ollen ei tarvitse hylätä kaikkia ihania korkonilkkureita kevättä odottamaan vaan ne jalassa voi suhia ympäri kaupunkia. Mun ei tarvitse siis hylätä ylikivoja H&M:n kiilakorkoja, johon ehdin syksyllä muodostamaan pienimuotoisen riippuvuussuhteen.


IMG_2140



Suosittelen siis kaikille pyöräilyä (ja kypärää, olkaa viisaampia ku mä) myös talvella. Ei se oikeasti ole niin kamalaa, epätasaiseen tiehen tottuu nopeasti. Ja syvyysnäkö kehittyy kun tarkkailee kaikkia pieniä lumimöykkyjä mihin matka saattaisi tyssätä.

Ps. Mun varjo näyttää ihan muumien noidalta :D

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Luksusta Kappahlista?


Päätin tänään käydä pikaisesti ennen demoja Kappahlissa hakemassa vihdoin ja viimein itselleni oikeasti lämpöiset lapaset. Ei ne nahkasormikkaat ja ohuet tumput oikein enää tunnu riittävän noilla 15 asteen pakkasilla.

Löysinkin tumput, ihanat ja lämpimät. Mutta törmäsin myös yhteen laukkuun, jonka kohdalla suuni loksahti auki. Oikeasti, ihan apposen auki. Pysähdyin keskelle käytävää toljottamaan laukkua epäuskoinen ilme naamalla.

IMG_2122

 

Mulberry Bayswatereita Kappahlissa? No ei todellakaan, vaan täydellisiä look-a-likeja. En ennen ole ollut niin tarkka näistä look-a-like-jutuista, ei ne ole ennen kolahtaneet eikä tuntuneet mitenkään vääriltä. Mutta tää jotenkin pisti.. vihaksi. Ei voi tehdä NOIN samanlaista laukkua ja laittaa sitä ihan pokkana myyntiin. Järkyttävää typeryyttä, oikeesti. Mä haluan mun unelma mulberryn ihan vaan aitona, en tommosena kamalana kolmekymppiä maksavana feikkikopiolookalikena. Jotain rotia pitää olla.

Tässä vielä vertailun vuoksi se aito ja alkuperäinen Bayswater. Ärrimurri, ärsyttää! Olisin boikotoinut koko typerää Kappahlia jos ei siellä olisi oikeasti ollut niitä ihania lämpösiä tumppuja..

mulberry

kuva