Passion for shoes..

Kävin tänään pikaisesti kaupungilla pyörähtämässä ja päätin samalla käydä tsekkaamassa minkälaisia kevätuutuuksia Andiamolla olis tarjota. Päätin siis kiduttaa itseäni ihan tarkoituksella.. Laitoin ylös niiden kenkien hinnat mitkä muistin.

Paljon näkyi ainakin niittejä ja niittimäisiä koristeita eri muodoissa, niin matalissa kuin korkeissakin kengissä.

49,90e


59,90e

Muissa mustissa koroissa mun silmiin hyppäs ihanat, vähän enemmän ihoa paljastavat mallit:

39,90e

Nää on to die for-ihanat <3

Kuitenkin, vaiks mustissa kengissä oli ihan sikana kaikkee upeeta (esim. just yllä, aaah!) mistä valita niin kyllä mun sydämen valtas kaikkein eniten nää kaks värikästä paria

Jos mulla vaan oli 89e ylimäärästä niin nää tulis kotiin ja nopeeta. Täydelliset. Upeat.

Pitäisi saada myytyä noita vanhoja kenkiä, jotta saisi synninpäästön kaikkien näiden uusien ihanuuksien hankkimiselle.

Ensinnäkin: mitäs tykkäsitte tän tyylisestä postauksesta?
Toiseksi: Miten ihmeessä mä voin jatkaa kevään odottamista ilman noita sinisiä nilkkureita..

Pukeutumisella leikkimistä

Oon unohtanut ihan esitellä yhden tämän vuoden mielestäni kivoimmista asukokonaisuuksista. Torstaina(?) oltiin kaverin kanssa vähän suklaakakkuilemassa, vilkuilemassa kenkäkauppojen tarjontaa sekä suunnittelemassa tulevaa biletysiltamaa.

Paita: ikuisuusvanha
Hame: Gina Tricot
Pinkit sukkikset: Seppälä
Pilkkusukkikset: H&M
Kengät: Mekka

Jonain päivinä pitää vaan saada olla pieni ballerina. Mun mielestä vaatteilla leikkiminen on yks hauskimpia puolia pukeutumisessa, ei kaikkea tarvitse ottaa niin vakavasti. En pukeutuisi näin ehkä työhaastatteluun, mutta vapaa-ajalla on kiva heittäytyä ja olla pikkuisen överi. Se, millä tavalla muut näkee mut kun pukeudun näin (ehkä lapsellisena, ei-vakavasti otettavana jne.) on täysin niiden muiden ihmisten ongelma. Jos kysymys ei ole mistään vakavasta asiasta (työpaikasta) mä pistän pukeutumisen mielelläni leikiksi, oli muut ihmiset mitä mieltä tahansa. Mulle vaatteet on aikuisen leikkimismuoto, enkä aio tehdä siitä vakavaa vielä pitkiin aikoihin.

Harrastaako joku muu vaatteilla leikittelyä?

Viimeinen pala Espanjaa

 

Siinä on kauniit, suuret mustat napit.

Siinä on ihanan yksinkertainen vyönsolki

Siinä on aivan mielettömän valloittava pilkkukuosi


Se on kaunein takki minkä olen ikinä omistanut.
Se saa sydämeni hypähtämään joka kerta kun näen sen roikkuvan eteisen hengarissa.
Se saa minut odottamaan kevättä niin, että tuntuu kuin pakahtuisin.
Se on kaunis.


Takki: Blanko

Ja minä tunnen oloni siinä kauniiksi.
Eikö jokaisen vaatekappaleen kuuluisi saada kantajansa olo tällaiseksi?

Muutama bonsai ja vesipyttypunkkua

Viimeisenä kokonaisena päivänä Marbellassa liikuttiin äidin kanssa kahdestaan, kun molemmat pikkusiskot sairastuivat edellisenä yönä oksennustautiin. Ei auttanut vaikka olivat syöneet maitohappobakteereja ja varoneet jääkuutioita koko matkan.

Mutta me käytiin siis äidin kanssa niinkin hienossa paikassa torstaina kuin bonsaimuseossa! Hiukan naureskeltiin, et pitäähän tässä nyt kunnon turisteja olla ja käydä katsomassa nähtävyyksiä. Hienoja puita siellä kyllä olikin, et kyllä siitä ilosta nyt neljän euron sisäänpääsymaksun maksoi. Ja oltiin ainot turistit koko mestassa, tais olla suosittu paikka?

Mä ihastuin melkein vaan tollasiin kuiviin käppyröihin, makunsa kullakin..

Bonsaimuseosta käveltiin rantaa pitkin takaisin hotellille. Vaikka yleisestikin tykkään kävelystä niin tuolla se oli jotenkin niin kivaa että sitä olisi tehnyt ihan vaan sen hauskuuden takia (kun Suomessa käveltyä tulee oikeastaan vain pienempien reisien toivossa). Mikäs siinä kävellessä kun lämpötila huitelee parissakympissä ja maisemana on Välimeri.

Torstaina join myös elämäni ensimmäisen ja viimeisen sangrian. Hyi olkoon mitä kuraa, oikeesti ihan kauheeta! Mut hemmetti jos Espanjassa ollaan niin sangriaa juodaan. Piste. Vaikka se maistuiskin ihan vessapytyltä täynnä vanhaa halpaa punaviiniä.

Seuraavana aamuna lähdettiin sitten takaisin Suomeen päin. Lento oli pari tuntia myöhässä ja koko lentokone täynnä huutavia lapsia. Rentouttava kotiinpaluu. Ja Suomessa tietenkin tyhmää lunta joka paikassa.

Nyt hei olisi kiva kuulla, jos jollakulla on suositella halpaa ja hienoa matkakohdetta elokuulle! Toiveena olisi tietty ettei nyt jäätävän kylmä olisi. Muita kriteerejä ei tässä vaiheessa vielä oikeastaan ole.

The (perfect) Blues

ein pari päivää sitten tilauksen H&M:lle. Siinä luki, että tuote, johon olin todella palavasti ihastunut, toimitettaisiin minulle vasta toukokuun lopussa. Päätin et hitto, mähän en niin montaa kuukautta haavepaitaani odottele vaan menin ja kiersin keskustan H&M:t läpi. Ja siellä se oli, viimeinen yksilö mun kokoa.

Se on elämäni (okei sen ajan ku muistan vaatteeni..) ensimmäinen puhvihihainen paita. Ja se on myös elämäni ensimmäinen farkkupaita. Ja tämän hetken suosikkivaatekappale.

Farkkupaita: H&M, 9.90e

Paita on siis H&M:n uutta The Blues mallistoa ja yksinkertaisesti täydellinen. Se istuu napakasti, on tavallisuudestaan huolimatta erikoinen hihojensa takia JA oli vieläpä yllättävän halpa. Taisin pikkusen rakastua.


Muita The Blues mallistoon ihastuneita?

Down, down please!

Vielä muutama Marbellapostaus jäljellä, kyllä te kestätte! Viikko sitten keskiviikkona mentiin siis Marbellan lähellä sijaitsevaan eläintarhaan, jonka nimeä en nyt löytänyt vaikka kuinka googletin. Joku sewo se tais olla. Tän postauksen piti ilmestyä jo eilen, mut eipäs ilmestynyt kun siskot ei lähettäny tarpeeks aikasin omia kuviaan, jotka on tietty paljon kivempia ku mun otokset.

Eläintarha sijaitsi jonkin vuoren rinteillä ja siellä tepastellessa tuntu välillä ihan siltä ku olis kävelly viidakossa.

 

Turisteja ei ollut meidän lisäksi paikalla kuin ehkä kourallinen, joten saatiin ihan rauhassa tepastella pitkin pikkukujia. Noissa viimisessä kuvassa näkyvissä majoissa sai vissiin kesäaikaan olla ihan yötäkin maksua vastaan. Kokonaisvaltainen eläintarhaelämys?

Ja joo olihan siellä paljon kivoja eläimiäkin noiden maisemien lisäks. Osa eläimistä oli sellasissa tosi isoissa aitauksissa kun taas jotkut oli laitettu pikkupikkuhäkkeihin. Toi koko tarha näytti kuitenkin olevan vielä hieman rakentamisen alla, joten toivotaan että esim. apinat sais tulevaisuudessa isommat tilat itselleen.
 

(tää oli ihan kauhee superhirviö tälläselle lintupelkoselle ku mä..)

(tää on siskon nappaama otos, mieletön eikös?)

 
Toi koko eläintarha oli siis rakennettu sellasen ylikorkeen vuoren rinteille. Vierailijoita kuskattiin eri puolelle tarhaa sellasella avonaisella rekalla sellaisia pikkupikkuhiekkateitä jotka näytti ihan siltä et ne sortuis ihan just. Hyvä et se rekka ees mahtu niille teille.

Ja hyvä että se ees pysy teillä kun niillä majaili aina vähän väliä joitain tuollaisia kyttyräselkäisiä otuksia.

Mulla ei oo yhtään hyvää kuvaa siitä kuinka korkeella me oikeesti oltiin. Toi koko rekka-ajelukokemus oli pelottavinta mitä mä oon ikinä kokenu. Rekka tärisi ja hytisi ja kulki ihan lähellä tien reunaa, josta pudotus alas olis ollu vähän liian monta sataa metriä. Puristin kaiteita niin lujaa et sormista lähti tunto ja olis onnellisin ihminen koko maailmassa ku päästiin alas.
 

Mikä on pelottavinta mitä muut on kokeneet lomalla tai muuten?

Tittelityy & Tittelitom

Ostettiin just Tanelin kanssa liput tulevan vuoden kenties mielenkiintosimpaan ja odotetuimpaan ensi-iltaan.

(kuva)

Voin vaan sanoa et miten ihmeessä mä pysyn housuissani vielä puoltoista viikkoa? 12.3 olevaan 3D-näytökseen ostettiin siis liput ja mä rehellisesti puhuen lasken jo päivien ellen jopa tunteja tuohon hetkeen. Tulee varmasti olemaan päätä huimaava kokemus.

Muita jo ensi-iltaan tunkevia?

Ps. Kaksi postausta saman päivän aikana - never(?) happened before!

Rannalle rannalle! Ja pikkukatujen kautta vähän muuallekin..

Viime viikon tiistaina oli vähän eri fiilis kuin nyt tänään viimeisiä tilastotieteen laskuja kertaillessa. About tähän aikaan (11.50) oltiin näissä tunnelmissa Marbellan rannalla:

Meidän hotellista oli siis noin viiden minsan kävelymatkan rannalle, jota jatkui molempiin suuntiin silmän kantamattomiin. Vaikka tona aamuna olikin suhteellisen lämmin (about parikyt astetta) ei meistä silti kukaan niin hullu ollut että uimaan oltais menty. Kahlaaminen ja isoille aalloille kiljuminen riitti. Ja tietty tää toiminta:

 

Enpä olekaan ikinä ennen ottanut aurinkoa helmikuussa, mutta kyllähän sen vois ottaa tavaksi.. Tuolla rannalla ei ollut meidän lisäksi KETÄÄN MUUTA, oltiin hulluja suomalaisia turisteja sitten vissiin ku noinkin "kylmässä" vietettiin rantaelämää.

Mitään aurinkorasvoja meillä ei kuitenkaan ollu mukana joten ei koko päivää voitu itteemme käristellä. Lähdettiin sitte loppupäiväksi kiertelemään kaunista vanhaa kaupunkia.

 

Tuolla oli aivan uskomaton fiilis ilmassa joka paikassa. Kauniit kapeat kadut, kahvilat joka kulmassa ja suuret appelsiinipuut on vaan jotain mihin Suomessa ei kyllä törmää.

Monen monen pikkukadun jälkeen kävelin tämän näkösenä

(ei sukkahousuja, tahtoo kesän ja heti!)

tämän paratiisin kautta

tänne:

(Hola sanoo kalkkilaivan kapteeni..)

The big shopping center

Maanantaipäivä Marbellassa kului yltiökivoissa merkeissä: La Canada shopping centeriä kiertelemässä. Se paikka oli ihan jäätävän kokonen, en oo ikinä käyny yhtä isossa ostoskeskuksessa. Hinnat oli oikeastaan samaa suuruusluokkaa Suomen hintojen kanssa, kengät tosin sain mukavan halvalla. Oli hauskaa kun joka puolelta tulvi kivoja vaatekauppoja joiden nimet olivat blogittamisen johdosta hyvinkin tuttuja..

 

Oli hauskaa kierrellä pitkin kauppakeskuksen käytäviä kun about joka toisen kaupan kohdalla pystyi sanomaan et oon vähintään kuullu siitä ennen. Yllättävissä tilanteissa ja paikoissa blogittamisesta voikin olla hyötyä.

No, mut jos en enää höpisis turhanpäiväsiä vaa esittelisin ne yltiökivat löytöni. Ensin pari kivaa juttua korupuolelta:

Korvikset: Bijou Brigette, ~4e,

Hauskat jätteisot riikinkukkakorvakorut herätti kummastusta muissa perheenjäsenissä mun mä tykästyin ja nopeesti. Nää näyttää tosi kivoilta aukinaisten hiusten seassa, ne ikäänkuin puoliks hukkuu sinne.

Kaulakoru: Dorothy Perkins: ~5e

Pähkäilin muutamaan otteeseen et otanko tän saman korun valkoisena vai limenvihreänä, mut äidin mielipide valkoisesta "mummouden alkuna" toi voiton limelle. Toi on suht massiivisen kokoinen kaulakoru, eli ei vaadi seurakseen mitään muita erikoisia ripellyksiä. Tykkään <3

Dorothy Perkinsiltä löysin myös kivan kesämekon joka näkyykin pari postausta aiemmin siinä rantakuvassa:

Mekko: Dorothy Perkins, ~10e

Suloinen röyhelöruutuhellemekko tarttui mukaan pienten epäröintien jälkeen. Mekko kun on aavistuksen liian lyhyt eikä näin ollen sovellu käytettäväksi ainakaan ilman sukkahousuja. Mut aattelin, et jos nyt jätän tän mekon Espanjaan enkä ota sitä kotiin niin kesähelteillä harmittaa ja lujaa. Pitää siis käyttää tuota paljastelunsuojashortsien kanssa, mikä antaa hyvän syyn ostaa uudet kivat shortsit..köh köh...

Kahdet kengätkin päätyivät kassan ja matkalaukun kautta kotiin kaupasta, jonka nimeä en älynnyt pistää muistiin. Siellä oli kuitenkin kaikki kengät alennuksessa, myös mun mukaani nappaamat ihanuudet:

Saappaat: 15e

Aivan mahtavanupeanmielettömänihanat polveen asti ulottuvat mokkasaappaat - VIIDELLÄTOISTA eurolla. Kuka olisi kävellyt tällasen tarjouksen ohi? Nää on korkeimmilla koroilla varustetut kenkäni ikinä (11cm), mut onneks toi korko on suht tukeva niin pystyssä pysymisen todennäköisyys kasvaa. Haluan kevään ja loskattomat kadut millä uskaltaa kävellä.

Nilkkurit: 15e

Namnamnam, eikös vaan? Näitä nilkkureita oli siellä kaupassa varmaan kymmenessä eri värissä, joten tuotti HIUKAN vaikeuksia päättää et mitkä lähtee kotiin. Valkkasin sit vihreät sen perusteella, et todennäköisesti en ikinä tän jälkeen tulis löytämään yhtä halvalla yhtä hyvin jalkaan sopivia nilkkureita näin harvinaisessa värissä. Koron mokkanahkapäällyste vähän pelottaa, en haluu et se kuoriutuu pois niinku monissa mun kengissä on käyny. Säästelen siis näitäkin sinne loskattomille ja hiekattomille kevätkaduille.

Näiden kaikkien lisäksi tein vielä elämäni upeimman takkilöydön, joka on jotain niin mieletöntä että se ansaitsee ihan oman postauksensa. Se on yksi niistä vaatekappaleista, joita ei ole ostettu vain siksi että se olisi ollut "kiva". Se ostettiin rakkaudesta.

No, mitäs tykkäilette näistä?