sunnuntai 3. tammikuuta 2010

Mitä sitä tulikaan luvattua?

Päätin tänä vuonna päästää itseni hieman helpommalla uudenvuoden lupausten kanssa kuin mitä viime vuonna. Viime vuonna lupasin siis kuntoilla enemmän ja että opettelisin ruotsin alkeet.



Kuntoilun osalta voin sanoa ainakin sen, että parannusta on tapahtunut huimasti vuoteen 2008 verrattuna. Ennen viime vuotta en urheillut YHTÄÄN. En kuitenkaan ole tyytyväinen tämän lupauksen suorittamiseen, sillä mun urheiluni oli oikeastaan tällaista: kävin jumpissa kevään, lopetin kokonaan kesäksi, aloitin taas syksyllä ja lopetin alkutalveksi. Nyt pitäisi taas aloittaa alusta kunhan koulu alkaa. Ehkä tänä vuonna urheilen ilman katkoksia? En kuitenkaan ota tätä nyt lupauksena vaan enemmänkin tavoittelemisen arvoisena asiana. Olishan ne pienemmät reidet ihan kiva juttu.






Ruotsin alkeiden opettelu meni sitten taas täysin penkin alle. Ostin kyllä tammikuussa kielioppikirjan mutta siihen se sitten jäikin. En siis missään vaiheessa avannut sitä. Nyt ennen joulua onneksi sitten selvisikin että en mahdu ruotsin kurssille kevääksi ja seuraava mahdollisuus suorittaa tuo kyseinen virkamiesruotsi on 2011. Eli nyt mulla olisi vielä vuosi armonaikaa tarttua tuohon kirjaan ja opetella ne alkeet. Tämäkin voisi olla tavoitteena, ei lupauksena, sillä en halua stressata itseäni ihan älyttömiä määriä asian takia jota pitäisi murehtia vasta vuoden päästä. Jag heter Roosa och et cetera.




Tänä vuonna varastan lupaukseni idean törkeästi Seura-lehdestä, jota vilkaisin mummulassa eilen. Eli tänä vuonna en halua ostaa kaupasta yhtäkään muovipussia. En myöskään halua ottaa vastaan vaatekaupoissa tarjottavia muovikasseja. Ihan typeriä sellaset kun mulla on kuitenkin jo monta kivaa kangaskassia ja isoja laukkuja joihin ostoksen ihan hyvin mahtuu. Pitää vaan joka kertaa muistaa pakata se kangaskassi laukun pohjalle ihan vaan varmuuden vuoksi, jos vaikka pitääkin käydä kaupassa. Pieni lupaus, joka ehkä vaikuttaa enemmän mun mielialaan ilmastonmuutoksen torjumisesta kuin oikeesti siihen itseensä. Ei yhden ihmisen muovipussit oikeesti maailmaa pelasta, mutta saanpahan itselleni paremman mielen.

Mitä te lupasitte vai harrastatteko lupauksia ylipäätään ollenkaan?



(kuva1, kuva2, kuva3)

7 kommenttia:

Hepa-Neiti kirjoitti...

Mahtava lupaus tuo muovipussi-juttu. Itsekin sitä aina koitan noudattaa mutta silti muovipusseja tursuaa roskiskaapista.. :( kangaskasseja mulla on miljoona, ehkä tän sun lupauksen myötä mäkin taas otan itteäni niskasta kiinni ja pidän niitä aina mukana! sainhan mä joulupukilta mainion "mummojen apukassinkin" :)

bubble kirjoitti...

Muovipusseissa on vaan se juttu, että ne ruokakaupan muovipussit on oikeasti hyviä roskapusseja. Ja jossain oli, että niitä on järkevämpi ostaa ku että joutuis roskia varten ostamaan kokonaisen rullan muovipusseja sieltä kaupasta.. Mut tietty vaatekaupoista ja muista vastaavista tulee kaikenmaailman kasseja ihan tajuttomat määrät, ja suurin osa ei niistä kokonsa vuoksi sovellu oikein roskille (mun mielestä), joten niistä pidättäytyminen on kyl tosi hyvä juttu :)

Roosa kirjoitti...

Hepa-Neiti: Mummojen apukassi kuulostaa mainiolta :D

bubble: mut ne kaupasta erikseen ostettavat muovipussit taitaa ainakin tulla halvemmaksi? En oo ikinä laskenu mut epäilisin :) Ja ne on ohuempaa muoviakin (ekologisempaa?) ku ne normimuovipussit mun mielestä. Ihan mututuntumalla tässä silti mennään, mitään faktatietoa mulla ei mistään oo :)

Sirpa kirjoitti...

a)rajota urheilua b)jätä energiajuomat ja c)ole säästeliäämpi. :)

Ence kirjoitti...

No mulla ei varsinaisesti ole lupauksia, mutta koitan olla vaan kaikin puolin parempi. Se on kuitenkin esim. Dr.Philin mukaan tosi huono lähtökohta, kun paljon viisaampaa olisi asettaa kunnon tavoitteet ja aikarajat :(

Roosa kirjoitti...

Sirpa: Voi kun munkin tilanne olis tuo sun a-kohta, olisin hyvin onnellinen :D

Ence: No mut ei mursumies aina kaikkea tiedä ;)

Karkkis kirjoitti...

Moikka!

Taidan alkaa seurata sun blogia. Tunnistatko?

Mulla on käsilaukussa aina sellainen reisenthelin ihan pieneen mahtuva kassi, jota käytän. Harmi vaan, että monissa kaupoissa se muovipussi huitastaan niin älynopeasti esiin, ettei ehdi kieltäytyä enkä sit kehtaa jälkeenpäinkään. Yleensä ne on sellasia tyhmän kokoisia, jotka sit ei mahdu roskikseenkaan.

Mä ajattelen kanssa, että ne ostettavat muovipussit on ekologisempia, koska ne on ohuempia JA niissä ei ole mitään värejä. Ihan varmasti ne värit on epäekologisia.

Joissain kaupoissa on myös biopusseja, mut ne hajoo jos joutuu kantamaan vähänkään pidemmän matkan. Oho, tulipas juttua muovipusseista.