Turhaa rutinaa

Voi taivaansaakelinhemmetinkirosana mä VIHAAN hammaslääkäreitä. Mun koko suunympärystä on ihan punanen ja kipee ku pitää repiä puolen huulta auki et yletytää takahampaisii. Saakeli. Oma vika, mut silti. Ketuttaa. Ylihuomenna uusiks, mut sit se onki ohi taas vähäks aikaa. Mä en kestäis yhtää enempää. Eikä kestäis mun suupieletkää, ne repee pia auki niinku siinä plastiikkakirurgisarjassa (mikä sen nimi oli?!).

Ärsymörsyhammaspäivän pysty pelastaan vaan ja ainoastaan mun ihanuushaaremipöksyni. Ne on niin siistit ettei mulla oo yhtä siistejä housuja ollu ikinä. Ikinä. Ja se on paljon sanottu se.

Haaremit: Vero Moda
Toppi: H&M (ikuisuusvanha)
Rintarusetti: Gina Tricot
Kengät: Kirppis
Laukku: Only

Ei tosta nyt paljoa selvää ota mut suurentakaa. Mä varmaan tuun elään noissa housuissa koko syksyn. Ne on liian kivan näköset käärityillä lahkeilla nilkkureiden kavereina.

Toinen kiva juttu (mä oon kyl niin taitava näissä aasinsilloissa) on uusioihastumiseni hattuihin. Vähän aikaa sitten kaappiini eksyi nahkainen herrainhattu, joka sai muutama viikko sitten kaverikseen täydellisen mummohatun. Se on niin mummomaahinen et se on jo söpö.



Se on iso ja jättimäinen ja meinaa koko ajan pudota silmille. Se on mummonvihreä. Se on ylisöpö. Hattu löytyi siis kirppikseltä kahden euron hintaan. Täytynee lähteä metsästämään sateenkaaren päästä kulta-arkkua, tällä hatulla maahiset kertoo mulle mihin se on piilotettu. Oon nääs niiden lajitoveri. Nääs. Meen nukkuun.