keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Kun hakukentässä lukee “miksi?”


Olen viime aikoina kyseenalaistanut aika rankasti sitä miksi bloggaan. Olen hakemalla hakenut syytä sille, miksi tämä on kivaa. Siis kyllä tämä on, tästä tulee hyvä fiilis mutta haluaisin tietää miksi. En ole päässyt mihinkään järkevään lopputulokseen ja siksi koko blogitouhu tuntuu nihkeältä.

Koska olen aina ollut mielestäni hyvä tuottamaan tekstiä annan nyt pääni sisällön purkautua tähän postaukseen. Ehkä sen loppupuolella olen löytänyt vastauksen kysymykseen miksi.

20101006_1
Kerjäänkö kehuja? Pidänkö blogittamisesta siksi, että itsetuntoni on oikeasti niin huono että se kaipaa toistuvaa pönkitystä ventovierailta?

Haluanko olla jotain muuta kuin tavallinen kaduntallaajaliisa? Pidänkö blogittamisesta siksi, että se nostaa minut tietyllä tapaa jollekin itserakentamalleni jalustalle?

20101006_23

Onko blogi nykyajan päiväkirja? Pidänko blogittamisesta siksi, että haluan purkautua jonnekin eikä paperi tunnu enää omalta ratkaisulta? Miksi päiväkirjani sitten käsittelee vain pinnallisia asioita?

Onko blogi nykyajan valokuvakansio? Pidänkö blogittamisesta siksi, että haluan paikan jossa voin säilyttää kuvia suurimmaksi osaksi itsestäni? Miksi haluan näyttää niitä muille?

20101006_5
Tahdonko jakaa intohimoni vaatteita kohtaan joidenkin kanssa, jotka arvostavat niitä yhtä paljon kuin minä? Pidänkö blogittamisesta vertaisryhmän vuoksi? Miksi kirjoitan omaa enkä vain lue ja kommentoi?

Miksen kehtaa pyytää kavereitani kuvaamaan asujani vaan teen sen aina kotona, hiljaa piilossa? Pidänkö blogia, jotta voin suunnata turhamaisuuteni muualle kuin ystäviini?

20101006_33
Tuntuu, etten päässyt mihinkään lopputulokseen. Auttakaa minua, miksi te muut pidätte blogia? Mikä on se perimmäinen syy siihen, että tämä on niin kivaa?

12 kommenttia:

Minna kirjoitti...

Haha, enpä osaa vastata tuohon kysymykseen, alkoi paljon mietityttää omanikin tämän jälkeen...

Mutta kun nyt tässä koitan miettiä noita esittämiäsi kysymyksiä niin todellisuudessa en edes haluaisi, että tuttuni löytäisivät blogini, haluaisin pitää sen omana salaisuutenani, hmm, vaikeaa sinänsä kun ei koskaan voi olla varma... Jotenkin tavallaan hävettää avata elämää blogissa, varsinkin kasvojen kera, siis niin että kaverit tietävät, ei hävetä ollenkaan kertoa näitä asioita ventovieraille, en haluaisi että kaverit tietää, en edes tiedä tietääkö ne :D (o-oooou) Nyt kun mietin, olisinpa pitänyt blogini kasvottomana, mutta toisaalta... kirjoitan paljon asioista, joista kuka tahansa minut tunteva voisi minut tunnistaa, joten anonyymius ei pelasta minua :D

Kuitenkin parhaimmat ehdotuksesi on tuo vertaisryhmä, verkostoituminen, lyöttäytyminen yhteen ihmisten kanssa joita et tunne, mutta haluat tutustua, uudet yhteydet, kontaktit ja ystävät.

Kauheeta kun alko tätä miettiin :DD Ei olis pitänyt tulla lukeen tätä... ;) ÄÄÄ!

Roosa kirjoitti...

mine: Mä en sillon ku perustin tän niin edes ajatellu et VOIS blogata kasvottomanakin. En ollut lukenut yhtään sellasta blogia nii ei sitte tullu mieleenkään että se vois olla yks vaihtoehto.. Tosin en varmaan olisi siihen päätynytkään, en tykkää katkaistuista päistä ;)

Verkostoitua voisi PERIAATTEESSA ilman omaakin blogia, mut toisaalta kun miettii niin eihän esim. miitteihin oikeastaan ilman omaa blogia ole menemistä. Tai ainakin musta on mukavampaa, että uusia ihmisiä tuntee edes vähän etukäteen niiden blogien kautta. Mut miittejäkin on kuitenkin aika harvassa, joten ei se ainakaan mulla voi olla perimmäinen syy..

June kirjoitti...

Kyllä mulla suurimpia syitä taitaa olla ne ihmiset. Paitsi, että saa muistot ja arjenkin pienet asiat tallennettua hyvin kuvien kera nettiin talteen (tai "talteen", olettaen että The Mighty Internet ei saa jotain joukkokaatumiskohtausta), pidän vuorovaikutuksesta. Blogien avulla olen saanut uusia ystäviä ja avartanut maailmankatsomustani. Puhumattakaan niistä lukuisista elokuvista, bändeistä ja kirjoista, joihin olen törmännyt muiden blogeissa :) Ja koska saan vinkkejä muilta, haluan antaa niitä itsekin muille! Mulle on aina ollut tärkeää ilahduttaa muita, ja jos joku ihan pieni asia voi sen blogin kautta tehdä, olen iloinen.

Plus onhan tämä mainio keino ilmaista itseään!

Minna kirjoitti...

bubble, sinä sen sanoit!

Roosa kirjoitti...

bubble: Niin, voiskohan se olla et tää on kivaa koska on kivaa antaa vinkkejä muille? Sun vastaus oli kyllä loistava. Sitä mitä itse saa (vinkkejä, inspiraatiota) on kiva antaa takaisin muille.

Noora kirjoitti...

Mie tykkään kirjotella ja jutustella ihan arkisista asioista. Ja hehkuttaa jotain kirppisostosta tai kynsilakkoja :D Samanhenkisiä kun siellä jossain kuitenkin lukemassakin on.

Joa kirjoitti...

Hyvä postaus! Olen itse miettinyt ihan samoja kysymyksiä moneen otteeseen, mutta yhtä vastausta en ole löytänyt. Ja on hyyyvin vaikeaa myöntää itselleen olevansa turhamainen, pinnallinen ja huomionhakuinen. Mutta kai minä olen, kun blogia pidän. ;D

Roosa kirjoitti...

norppa: Ehkä meissä kaikissa bloggaajissa on pientä toimittajan vikaa ;)

Joa: Noi sun kuvailemat adjektiivit kuulostaa niin negatiivisilta :D Voitaisko me olla sittenkin kauniista asioista pitäviä, ulkomuotoomme panostavia ja massaan kuulumista vastustavia? Tai jotain? :D

Nna kirjoitti...

mun mielestä blogin pitämisessä on kivaa ajatusten jakaminen, uudet ilmiöt ja tietty yhteisöllisyys. kirjoitin joskus yläasteella ja lukiossa päiväkirjaa - ja huomasin, että halusin lähes aina näyttää jollekin, mitä olin kirjoittanut. juuri koskaan ei ollut mitään salaista.

mun mielestä on hauska seurata, kun esimerkiksi venäläiset turistitytöt poseeraa niin rehellisesti kaverinsa kameralla tuomiokirkon rappusilla. miksihän poseeraaminen on suomessa jotenkin niin noloa? vaikka haluaisi saada itsestä hyvän kuvan, tuntuu vaivaannuttavalta olla kuvattavana. itselläni asia on ratkennut niin, että blogissani ei juuri ole kuviani.

Unknown kirjoitti...

Kiva että joku muukin pohtii näitä samoja ajatuksia <: Itse en ole tullut vielä mihinkään järkevään tulokseen, mutta blogin pitäminen vaan on niin kivaa.

Anu kirjoitti...

Anteeksi täysin epäoleellinen kysymykseni, mutta mistä olet hankkinut tuon kivan kuvissa näkyvän taulun. Olen joskus törmännyt lähes samanlaiseen ja se jäi jo aikanaan mieltäni kaihertamaan... :)

Roosa kirjoitti...

Anu: Ei haittaa ollenkaan, toivottavasti löydät vastauksen vielä täältä :) Tosin ei tästä paljon apua ole, taulu on lahja äidiltä enkä tiedä mistä se on :/