“lovely dress and all”

Nyt ei riitä energiaa matkakuvien läpikahlaamiseen ja muokkaamiseen eikä varsikaan moviemakerin lataamiseen (parit videot pitäis kääntää ympäri), joten ei matkapostausta vielä tänään. Ihan käsittämätöntä et maanantaina pitäis mennä töihin, mä tarviin viikon ihan vaan tosta matkasta toipumiseen vaiks se ei erityisen rankka ees ollu.

Yhden pikkuisen palan Amsterdamia voin kuitenkin tässä väsymyksen määrässäkin esitellä, nimittäin suosikkilöytöni Waterloopleinin markkinoilta:

Värikäs pallomekko oli juuri sellainen “ei kotimaassa vastaan tuleva”-ihanuus, jonka kotiin viemistä ei pahemmin tarvinnut miettiä. En osaisi ostaa ulkomailta esim. valkoista t-paitaa, oli se kuinka halpa ja kiva tahansa. Perusvaatteita saa Suomestakin, näin kivoja pallomekkoja ei välttämättä saa.

 
Hintaa mekolla oli parikymppiä, sain omalla huonolla englannillani tingittyä alkuperäisestä hinnasta pari euroa pois. Uskalsin juuri ja juuri sanoa “twenty?” ja jos myyjä olis sanonu et “no, twenty two” nii mä olisin varmasti ollu vaan et ok ok ja paniikissa maksanu pyydetyn hinnan. En mä osaa tinkiä, mun mielestä se on epäkohteliasta. Tosin se myyjä sano mulle sit kauppojen jälkeen et “ you´r so cute”, eli olisin ilomielin voinu maksaa mekosta sen pari euroa enemmän :D

Mekko on ihanan vilpoisaa materiaalia, just sopivaa tällaisiin tuleviin kolmenkympin helteisiin. Ja ihan mun näköinen, mikä nyt oli itsestään selvää. Ja en muuten näyttävästi osaa enää hymyillä, osaan vaan irvistää. Amsterdam sai mussa aikaa kummia muutoksia.