Äiti kustansi tyttärelleen aivan täydellisen bilemekon. Mekon, josta haaveilin tätä postausta tehdessä (sekä kauan ennen sitä) ja jossa oloni on aivan mielettömän kaunis. Mekon, jonka jokaikinen pikkuinenkin yksityiskohta on niin mua kuin olla ja voi. Mekon, jossa ei tule kainalomakkaroita vaan jossa tuntee itsensä sutjakkaaksi, naiselliseksi ja itsevarmaksi.Tässä vähän sneak peakia, estradille asti mekko pääsee 24.4 koittavassa blogimiitissä. En malta odottaa!
Onkos muut miittiin saapuvat jo aloittaneet perinteisen "mitä ihmettä mä laitan päälleni" panikoinnin?
5 kommenttia:
Oi kyllä olen :D se alkoi jo samana päivänä kun miitistä kuulin. Sun mekko vaikuttaa ihan mahtavalta!
Mulla asu järjestyi kuin taikaiskusta löydettyäni kaupasta erään kesääkin ennalta ajatellen ihanan mekon. Enää tarvitsee vain miettiä asusteita, mutta ne nyt eivät ole kovin hätäasioita (paitsi ehkä ne kengät)... :D
kumma kyllä mua ei panikoituta vielä ollenkaan vaatteiden suhteen. no miittiä edellisenä yönähän se vasta alkoi viimeksikin... :D
Jenna: Onneks tässä on vielä aikaa panikoida ;)
Maija: AINII HITTO NE ASUSTEET! Uusi paniikin aihe :D
mirella: Ja hyvään lopputulokseen päädyit viimeksikin, joten kyllä samalla taktiikalla kantsii mennä nytkin ;)
Sponsoroispa mun mutsi mlle chanelin 2.55 laukun :D Ei tuu kyllä ihan hetkeen tapahmaan.
Lähetä kommentti