tiistai 21. lokakuuta 2008

Koruja ja käätyä

Minä kuulun niihin tyttöihin jotka Rakastavat (isolla ärrällä) koruja. Niitä ei mielestäni voi koskaan olla liikaa enkä varmasti ikinä pahastu vaikka saisin joululahjaksi pelkkiä koruja vuosi vuoden jälkeen. Tosin tämän hetken korulaatikkoni alkaa olla hälyttävän täynnä ja on muutenkin tuhottoman huono. Haluan lokerollisen ja isomman!
Parinkymmenen minuutin selvittelyn jälkeen sain kaulakoruläjäni selvitettyä ja kuvailtua, onpas niitä vähän (jos vaikka Taneli sattuisi vilkaisemaan tätä blogia ;) ).

Riipukset
1) Olisiko tämä Glitteristä? Luultavasti. Tämä tuli ostettua tasan yksi ajatus mielessä: "tää sopii liian täydellisesti yhteen sen harmaan poolon kanssa, ei tätä voi kauppaan jättää". Kyllä toi muidenkin paitojen kanssa natsaa, mutta automaattisesti tulee aina laitettua juuri tämä juuri sen harmaan poolon kanssa.
2) Toisen sydänriipukseni olen saanut joskus lahjaksi, en edes muista keneltä (joulupukilta?). Siinä on tuollaisia söpösiä pikkutimantteja ja kaksinkertainen ketju.
3) Kauniin medaljongin olen saanut mummulta rippi(?)lahjaksi, siskoltani löytyy samanlainen. Tuon saisi auki mikäli en olisi onnistunut rikkomaan aukaisujärjestelmää, ja sisältä löytyy kello joka luultavasti toimii. On muuten ainoa kultainen kaulakoruni, tosin minä en ole koskaa luokitellut itseäni vain kulta- tai hopeaihmiseksi.
4) Hih, tämän suloisen nimikirjainkorun sain siskoltani synttärilahjaksi. Kivaa kun aina kun tuon laittaa kaulaan niin tulee ajateltua siskoa, tunnearvoa siis löytyy mittaamattomasti.

Helminauhat
1) Kirppikseltä kahdella eurolla bongattu löytö, kivasti isonee nuo helmet. Silloin mietin että onko kaksi euroa nyt liian paljon, onneksi sydän voitti eikä järki ja nappasin nuo mukaani.
2) Aidot helmet, jotka mummuni on myöskin joskus lahjoittanut minulle (ovat siis hänen vanhansa). Olen onnistunut kerran katkaisemaan tuon langan helmien välissä, onneksi yksikään helmi ei humalatilastani huolimatta mennyt hukkaan! Korjaaja pulitti uudesta punomisesta parikymppiä, mutta suosikkikorunsa puolestahan tekee mitä vaan.
3) Mustat helmet Glitteristä, uusin koruostoni. Näitä en ole tainnut vielä edes kertaakaan käyttää! Vääryys korjattava, ehkä jo seuraavassa asussa?

Vanamon kääty on saatu isältä inssinläpäisemislahjana :D. Toi on kiva kun sitä voi käyttää niin monella eri tavalla. Useimmiten kiedon sen kaksi kertaa kaulani ympärille niin, että siitä tulee sellainen tosi "lyhyt" (nyt on sanat hukassa).
Olen saanut isältä myös Vanamon korvikset, 18-vuotislahjana. Rannekorun saan kuulemma sitten kun menen kihloihin ja nilkkaketjun sitten kun menen naimisiin.

Mikä on suosikkisi kaulakoruistani?

15 kommenttia:

kullanmuru kirjoitti...

Nuo helminauhat ja vanamon kääty olivat kyllä ihania!! :D

Riikka kirjoitti...

oi kiitos :>

T&J kirjoitti...

ihania koruja!
Oli ne kyllä aika kömpelön näkösiä ne meidän video postaukset mutta kannattaa kokkeilla!

eimie kirjoitti...

toi vanamon kääty on niin ihana. iteltä löytyy käsikoru ja nilkkaketju. mut toi kääty ois niin must saada. jossain vaiheessa ajattelin hankkia sen häitä varten mutta päädyin sitten pitämään valko- keltakulta sydäntä joka sopi paremmin vihkisormukseen.

fudge kirjoitti...

Vanamo on ihana mutta tykkäilen kovastí myös tuollaisista medaljongeista! Kaunis! :)

dolce kirjoitti...

Tuo medaljonki on ihana!

Sofia kirjoitti...

Aijai tuo kääty! <3________<3 !

MIIA kirjoitti...

Suosikkini kaulakoruistasi on ehdottomasti kultainen medaljongi (kirjoitetaanhan se noin?) ja mustat helmet <;

Laura kirjoitti...

tykkään tosta kakkosesta ja sitten tuo vanamo kääty on kanssa aikasen ihana <3

Marge kirjoitti...

Vanamo. <3 Itsekin käytän, arjessa ja juhlassa!

Roosa kirjoitti...

Voi kiitos kaikille ihan kauheasti kommenteista, nää tekee mut ihan yli-ilosiksi :)

Kymmenen halia kaikille!

Beeda kirjoitti...

Tuo "kultakellomedaljonki" on aivan upea, harmi, että olet onnistunut sen rikkomaan. Mutta kyllähän siitä huolimatta se on oikein mainio riipus. :)

Tasha kirjoitti...

Vanamo ois noista suosikki, mutta ehdottoman ihania kaikki. Täällä myös kättään innokkaasti heiluttaa koruihin ihastunut tyttönen :)

Roosa kirjoitti...

beeda: Oonkin miettiny jos sen veisi korjattavaksi, ei luulisi olevan iso homma? :) Mut toisaalta eipä sitä "tarvitse" ikinä availla niin mitä turhaan korjata :P

tasha: Vanamo oli aika monen muunkin suosikki, taitaa se olla minunkin.. ;)

Anonyymi kirjoitti...

vanamo-korut on aivan ihania. Kalevalakorut ei oo muuten yhtään sellaisia, että osaisin käyttää, mutta vanamon sain ylppärilahjaksi ja oon varjellu sitä ku aarretta =D