Mitä saadaan kun yhdistetään kaksi lähestyvää tenttiä (=400 sivua englanninkielistä tekstiä nuorisosta+200 sivua suomenkielistä samasta aiheesta+luentomonistekasa puheen tuottamisen&havaitsemisen teorioista), yksi vaikea essee änkytyksestä, yksi oppimispäiväkirja ammattietiikasta, yksi r-vikainen lapsi terapioitavaksi tulossa ja tiedostusvastaavan hommien hoitoa? Siitä saadaan aikaseksi sekametelisoppa kiirettä, stressiä ja innostusta, mutta siitä ei saada aikaiseksi hyvää blogia.
Tänään ei ole ollenkaan luentoja (jes!!), joten tarkoituksena on saada aikaseksi tuo pirun essee. Lisäksi hippaisen pian postittamaan yhdet kengät, jotka sain Ondéesputiikissa myydyksi. Ja sitten teen vähän sitä tätä ja tota. Jos vaikka jumppaiski. Jos jaksaa. JA kirjoitan vihdoinkin tämän postauksen.
Mutta kuvasin nyt aamulla siis vihdoin ja viimein meikkipostauksen! Meikkaan joka arki-&viikonloppuaamu samalla tavalla (jos olen siis menossa jonnekin muualle kuin roskiksille) ja aikaa tähän menee about puolisen tuntia. Nyt kun kattelin näitä kuvia jälkikäteen niin huomasin että toinen kulmakarvahan on ihan ruikku. Jotain hyötyä siis tästäkin kuvailusta, en mennyt ihmisten ilmoille puolikulmakarvaisena!
Koko prosessi lähtee liikkeelle tästä karmivasta näystä:

Olen väsynyt, silmäluomet painavat ja posket punoittavat. Onneksi on ihmispakkelia millä tän kaiken voi korjata!
Ensin levitän iholleni kosteusvoidetta.

Tällä hetkellä käytössä on joku Avonin purnukka mikä ei mielestäni ole kovin hyvää. Jättää sellaisen kalvomaisen olon kasvoille.
Ennen mitään meikkioperaatioita silmäni näyttävät siis tältä:

Ei ripsiä, hajanaiset kulmakarvat ja väsynyt katse. Korjaamiseen aloitan pohjustamalla luomet.


Pohjustamisella varmistan, että luomiväri pysyy paikoillaan hieman kauemmin kuin vartin. Käytän samoja tuotteita (Lumene natural codea) myös muun naamani pakkeloimiseen.
Pohjustettuihin luomiin levitän tämän hetken vakkariluomiväriä, Avonin ruskeaa hieman kimaltelevaa sävyä.


Ennen käytin vaikka mitä kivoja värejä luomiini (lilaa, vaaleansinistä, vaaleanpunaista jne.) mutta mun mielestä ne näyttää ihan tyhmiltä tän uuden punaisen tukan kanssa. Ainoo sävy minkä oon saanu toimimaan on tää yksi tylsä ruskea. Pitänee koittaa vihreitä joskus.
Luomivärin jälkeen tuunaan ripset uuteen uskoon hyväksi osoittautuneilla Lindexin ripsentaivuttimella ja Nivean Lash Revolution mascaralla.



Mun ripset on oikeesti iha piikkisuorat, ilman ripsentaivutinta en siis pärjäis.
Sitten tämän hetken ultimatesuosikkimeikkini, kulmakynän vuoro. Se muuttaa mun mielestä koko mun kasvojen ilmeen ihan täysin. En ymmärrä miten ihmeessä ennen pärjäsinkään ilman tätä!


Verratkaa nyt tuota ripsiväri kuvaa tähän, ihan on eri fiilis. Ei tuu sellasta haljua oloa. Kunnolla piirretyt kulmakarvat kehystää silmiä kauniisti. Tällee päin katottuna toi vasemman puolimmainen on hyvä mutta oikee tollanen rimpula. Korjasin sen nyt ennen ku aloin kirjoittaa tätä postausta.
Kulmien laiton jälkeen pääsen vihdoin käsiksi kiiltelevään naamaan ja levitän Natural Coden Vanilla sävyä koko kasvoille. Tämän jälkeen käyn silmänalusteni kimppuun. Ne on mun ikuinen riesa riippumatta unimäärästä tai veden juonnista. Tässä siis ennen ja jälkeen tulokset peräkkäin.



Loralin valokynällä piilotan siis mukamas huonosti nukutut yöt. Pistän koko kasvot pakettiin ja kiinnitän meikkivoiteen&valokynän Lumenen puuterilla.

Puuteroinnin jälkeen levitän alaripsiin ripsiväriä. En haluu laittaa sitä ennen valokynää ku sit valokynä sotkee sitä ripsiväriä ympäri luomea.

Ja ihan lopuksi viimeistelen posket Maybellinen poskipunalla.

En tiedä kaipaako mun naama lisää punaisuutta mut ton avulla sitä ainaki on oikeessa(kin) paikassa. Sävy ehkä vähän liian pinkki, mutta tolla mennään niin kauan kunnes se kuluu loppuun.
Ja tältä näyttää sitten lopputulos:
Kyllähän se VÄHÄN eroaa siitä ihan ensimmäisestä kuvasta..
Hei ei kellään olis mitään vinkkiä ihohuokosten pienentämiseen? Ku noi mun ihan valtavia kraatereita hemmetti vieköön. En kuitenkaan haluis mitään paksua meikkivoidetta ku muutenkin meikkaan niin paljon.