!Vappuarvonta!

Nyt lähtee käyntiin yllätysarvonta, joka pitämisestä tein päätöksen ehkä viitisen minuuttia sitten. Kutsutaan tätä nyt sitten vaikka vappuarpajaisiksi!

Palkintona on blogimiitistä saatu Snö of Swedenin rannekoru, joka ei ihan istu mun tyyliini. Siksipä päätin pistää korun eteenpäin sellaiselle, jolle sillä oikeasti tulisi käyttöä.

Sitten säännöt: kilpailuun osallistuminen ei vaadi mitään sen suurempaa vaivannäköä, kunhan heität tämän postauksen kommenttiboksiin kommentin. Blogittomilta tulevat kommentit mieluiten nimimerkillä+sähköpostiosoitteella varustettuina.

Osallistumisaikaa on tästä vaikkapa viikko eteenpäin eli kommentin tulee olla lähetetty viimeistään 6.5 klo 14.07.

Ja ujutetaan tänne nyt tämä tuplausmahdollisuuskin ja vieläpä sekä blogin omaaville että ei-blogillisille! Eli blogillisten on mahdollista tuplata arpojensa määrä mainitsemalla arvonnasta blogissaan. Ne, jotka eivät omista omaa blogia voivat kasvattaa arpojen määrän kahteen perustelemalla miksi juuri sinun pitäisi voittaa kyseinen Snön koru.



Onnea kaikille ihan tasapuolisesti!

Päivä intiaanibitchinä

Oltiin eilen Riikan kanssa (kiitos taas kuvista!) vähän kampausmalleilemassa Tigille. Lauantaina blogimiitissä mun tukkaa kihartaessa Pintaa-blogista Mikko kysyi josko mulla olisi aikaa lähteä mukaan. Ja olihan mulla.

En oo ikinä ollu hius/kampausmallina ja odotinkin innolla et minkälaisen reuhkan saisin.

Ennen-kuvaa mulla ei ole ja hyvä niin. Olin koko päivän kulkenut joka paikassa meikittä ja tukka takussa, joten mikään hehkeä näky en kyllä ollut. Mun värille eikä leikkaukselle ei tehty siis mitään, naama vaan meikattiin ja tukka laitettiin kampaukselle.

 

 

Tigin tiimillä oli mukana hurjat varastot ihania ja HURJAN korkeita kenkiä, pelkäsin hirveesti et saisin jotkut ihan superkapeat ja korkeat omiin jalkoihini. En onneks saanu, noi vaaleenpunaset käärmeennahkakorot oli mun. Numeroa liian pienet, muuten just hyvät kävellä.

 

Ja jos sitten vihdoin siirtyisin meikkiin. Mut meikattiin ihan eri tavalla ku kaikki muut näytöksen mallit. Kun kaikille muille tuli ihanan hempeitä ja romanttisia meikkejä niin meikän naamaan survaistiin oikeen kunnon rokkibeibesotamaalaukset.

Ja ei toi meikki vielä mitään mut se tukka! Mun päähän laitettiin 12 pikkulettiä menemään päänahkaa myöden kuulemma Alexander Mcqueen-tyyppisesti. Oli ehkä hippasen kivulias kokemus..

 
Kampaus puolivalmiina ja sotamaskit naamalla oli aika mielenkiintoista tepastella Linnankapun Clippistä Börssiin.. Tässä vaiheessa siis päällä jo esiintymisvaatteet, ei omat kuteet. 



Ja tässä vielä näytöksen jälkeen napattuja kuvia. Ei ollut ihan mun tyylinen juttu nyt kyllä, mut oli mukava päästä mukaan toteuttamaan kampaajan visiota. Ja ei sitä kyllä ihan joka päivä tulisi meikattuakaan noin.


 

En nyt kysy mitä mieltä ootte koska mä pelotan jopa itseäni!

Ai nättei tytyi vai?

Nyt ilmestyy multakin miittipostauksta! Lähes kaikki kuvat ovat jonkun muun kuin itseni nappaamia, joten olette hyvin suurella todennäköisyydellä törmänneet niihin jo jossakin. Mutta koska tämä blogi on mulle myös päiväkirja niin haluan postauksen tehdä, tylsistä kuvista huolimatta. Kuvia ovat napanneet Riikka, Maria (lisenssijuttu) ja Maija (lisenssijuttu).

Päivä alkoi kun neljä turkulais (no okei yksi raumalais-) tyttöä saapuivat the big city Helsinkiin. Kartta käteen ja Omenahotellia kohti.

Hotellilla viimeistään huomaittiin ettei tää päivä todellakaan ollut meitä varten. Multa hajos kengistä korkolaput ja unohdin pitsisukkikset kotiin, yhdelle tuli allerginen reaktio+silmien turpoaminen, yhdeltä unohtui mekko kotiin ja kolme meistä meinasi juuttua hissiin. Onneks kuitenkin selvittiin kaikki jotenkuten miittipaikalle asti.

"Tää on mun parempi puoli, no nii tääki mun!"

Miittipaikalla oli ihanat koristelut ja kauniita tyttöjä..

Miittipaikalla oli ihanat tarjoilut..

Jotka aiheuttivat tietynlaisia toimenpiteitä.. Kiitos salakuvasta Riikka! :D

Miittipaikalla oli myös Pintaa-blogin Mikko kertomassa hiuksista ja kihartelemassa tyttöjen hiuksia. Mä sain päähäni aivan ylikauniin kiharapilven josta oon edelleen haltioissani.

Jatkoille meidän porukka ei enää jatkanut, vaan viettämään iltaa hotellille. Joskus parhaat ideat syntyvät yhdeltä yöllä..

Muut goodiebagin tuotteen tulossa esittelyyn myöhemmin. Oli kyllä hauska ilta, täytyy olla pian uusiksi!

Mitäs tykkäätte mun kiharapilvestä? <3

Ai ihan nobodyjä?

Otsikossa paras englanninsuomeistusjuttu ever. Blogimiitistä on siis selvitty kunnialla kotiin asti, oli kyllä mahtava reissu taas kerran. Ainoo vaan että mun kamera on mäsärämähuono ja mun kuvat on näin ollen myöskin niin mäsärämähuonoja etten kehtaa niitä edes julkaista. Tämän yhden asukuvan kehtaan ja sitten jään odottelemaan muilta (lue: Riikalta) parempia otoksia.

Mekko: Halonen

Käytin siis tuota mekkoa nyt ensi kertaa ihan julkisesti ja voi että miten tykkään siitä. Jättirusetti ja pallohelma ei vois olla enempää mua. Kengistä seuraa oma tarinansa myöhemmin, samoin sukkahousuista. Ja hissistä ja paidasta ja muista mukavista pikku sattumista.

Kiitoskiitoskiitos vielä Jonnalle, Moumoulle ja Sallalle, ihanan miitin olitte järjestäneet ja nähteen hirveästi vaivaa. Goodie bagit olivat elämää suuremmat, koristelut söpöjä, ruoka ja juoma oli hyvää ja niitä oli riittävästi. Ja kiitos matka- ja hotelliseuralaisille, odottakaas vaan kun näätte niitä otoksia joita napsailtiin siinä yhden aikaan yöllä..

 Muut selvinneet miitistä hengissä kotiin asti?

Ääniaalloilla

Nyt on jo niin pitkä aika edellisestä postauksesta etten edes tiedä mistä aloittaa. Tai no tiedän, aloitan siis siitä minkä takia postauksia ei ole tullut.

Olin laivalla ma-ti ja TÄYSIN koomassa koko keskiviikon. Ja torstain. Ja puolet perjantaista. Mä en voi ymmärtää ihmisiä, jotka laivareissun jälkeen on seuraavana päivänä ihan fresh ja valmiita valloittaan maailman. Mä en ole, en ikinä. Oltiin siis logopediaristeilyllä (tai ääniaalloilla niinkuin Tamperelaiset olivat tapahtuman nimenneet) hengailemassa muiden samaa alaa opiskelevien tytsyjen (ja poikien!) kanssa.

Olis muuten paljon helpompaa olla bloggaaja jos olis edes hitusen verran kuvauksellinen. Paljon, paljon helpompaa ja vähemmän noloa.

Oon toi, joka näyttää ihan piirroshahmolta.

Oon toi joka joi yksin.

Ja toi joka joi tässä aurinkoisessa porukassa.
 

Näiden aktiviteettien jälkeen siirryttiin käytävään asukuvien ottoon. Muuten hyvä, mut en oo kahdeksannella kuulla raskaana:

Jotenkin alkoi se iloliemi kuvien oton aikana vaikuttaa, ja kun tämä seuraava kuva näppäistiin niin sanoin vaan "joo loistava, tää on just hyvä". Näin pari päivää tilanteen jälkeen en ehkä ole samaa mieltä mutta menkööt:

Mekko: Only
Bolero: Gina Tricot
Rannekorut: H&M
 

Loppuillan aikana ehdin mukaan monenlaiseen. Ehdin muun muassa..

poseerata,

laulaa karaokea ensimmäisen (muistetun) kerran elämässäni,

leikkiä ankkaa,

sekä tanssia ihan fiiliksissä The Baseballsia.

Seuraavana aamuna en enää ollut yhtä fresh..

 Mutta päädyin silti kaikki voimani kokoot keräten hengailemaan (lue: leikkimään ankkaa uudemman kerran) kannelle

Näin perjantaina olen edelleen niin ähkyssä pähkinöistä, etten voi kuvitella enää ikinä syöväni niitä. Nyt voinkin sitten aloittaa huomisen miitin panikoimisen ja pakkaamisen. Tai sitten kouluhommien teon. Tai pähkinöiden syömisen.

Onneks on ystäviä ja miehen kanssa yhteinen tili

Käytiin tänään ihanaisen Kristiinan kanssa Ikeassa ja Skanssissa pyörähtämässä pienoisen mieskriiseilyn jälkeen. Kiva kun on pitkästä aikaa auto käytössä, ei ilman sitä kyllä millään olis saanu raahattua kotiin mm. kolmea tyynyä, peittoa, kahta pahvilaatikkoa jne.

Yksi asukuvakin napattiin tuolla JÄÄTÄVÄNHIRVEESSÄTUNDAJÄÄTIKKÖtuulessa. Yhden kuvan nappaamisen jälkeen hytisin jo "hyvä se on, mennään mennään". En enää seiso näiden sanojeni takani mutta mennään nyt sitten tällä:

Mekko: UUSI, Only
Aurinkolasit: Lindex
Nilkkurit: Mexx

Tuossa on siis uusi ihana tyttörusettimekkoni. Kuvassa ei oikeen pääse oikeuksiinsa, sillä se ei nyt oikeen mätsää noiden Lady Gaga-arskojen ja nilkkureiden kanssa (tuli vähän kiire lähtö).

Ja kyllähän mä sielä Ikeasta jotain löysinkin, niiden tyynyjen ja peittojen lisäksi.

Laatikot eteiseen pahveille ja papereille. Ennen noita siinä oli iso pahvilaatikko, joten parannus entiseen on huomattava.

Söpö (ja halpa) karkkipurkki olohuoneen pöydälle. Voidaan vaihtoehtoisesti täyttää joskus ehkä jollain terveellisellä. Ehkä. Tai sitten tikkareilla.

Skanssista käytiin kipaisemassa vielä tämä ylisöpö pöytäliina keittiötä piristämään:

Vihaanvihaanvihaan meidän keittiön pöytää, joten toi pelastaa sitä ehkä hieman. Yllätys, että pallokuosi iski muhun. Eikä muuten Tanelikaan heittänyt mitään moitteen sanaa suustaan. Ja hei toi tuoksuu ihan samalle kuin lapsuuden kaikki vesileikkilelut, sellaselle muoviselle. Tulee ihan nostalginen olo.

Ja sitten seuraavaksi alan haaveilemaan matoista eteiseen ja keittiöön, keittiön verhosta, viherkasveista.. Ja lista on loputon.